Viimeisen luennon aiheena oli organisaatiomallin johtaminen. Luennon aiheet ja käsitteet olivat minulle täysin tuntemattomia.  Ensimmäisenä käsiteltiin institutionaalista teoriaa. Mietin mikä instituutio on. Googlettelun jälkeen selvisi että se tarkoittaa melko paljon samaa kuin organisaatio. Molemmissa työskentelevillä ihmisillä on samoja tavoitteita, ja heillä on yhteiset pelisäännöt joka ohjaa heidän käyttäytymistä. Isomorfiastakaan en ole aikaisemmin kuullut muuta kuin morfismin ja isomorfia tarkoittaa melkein samaa asiaa. Isomorfiasta kerrottiin kolme erilaista varioaatiota, jotka ovat normatiivinen, koersiivinen ja jäljittelevä. Toinen luennolla puhuttu teoria oli kontingenssiteoria. Näiden niin sanottujen avainkontingenssien avulla organisaatiot muovautuvat mukautuessaan niihin. Avainoletuksen jaetaan kolmeen eri oletukseen jotka ovat ympäristö, tekonlogia ja koko. Teoriasta annettiin muutamia esimerkkejä, jotka olivat jänniä, kuten esimerkiksi muuttuvat teknologian kontingenssin ja joustavan organisaation esimerkkinä oli terroristijärjestö.

Esille tuli myös avoin systeemi –näkökulma. Luentomateriaalissa kerrotaan, että tässä mallissa organisaatiot nähdään systeemeinä, jotka ovat avoimia ympäristön syötteille, ja jotka lähettävät sisäisen muutosprosessin kautta tuotantosyötteitä ympäristöön. Mielestäni tämä on varsin järkeenkäyvä tapa tarkastella organisaatioita ja luulen, että moni tarkasteleekin niitä tiedostamattaan juuri tällä tavalla jokapäiväisessä elämässä. Ympäristöstä tulevia syötteitä voivat olla esimerkiksi kuluttajien mieltymykset ja toiveet tuotteiden suhteen sekä median luomat trendit. Näitä organisaatiot sitten analysoivat ja hyödyntävät tuotantoprosessissa, jonka tuloksena on niiden pohjalta hiottu tuote. Tämän lisäksi mainittiin rakenteellinen funktionalismi, jonka mukaan organisaation rakenne voidaan selittää sen toiminnan avulla. Tällaisia organisaatioita ovat mielestäni ne, joiden toiminta on tarkkaan määriteltyä, kuten esimerkiksi valtion alaiset organisaatiot.

Luennolla käsiteltiin myös globalisaatiota, joka luennolla määriteltiin tarkoittamaan kansallisten rajojen ylittymistä ja kaupankäyntiä koko maailman kanssa. Kun globalisaatiota ajattelee itselläni tulee ensimmäisen mieleen miten kaikki tehtaat siirtyvät Kiinaan ja muualle Aasiaan halvemman työvoiman ja alempien tuotantokustannuksien perässä. Omaa elämää globalisaatio on koskettanut internetin kautta, jonka välityksellä on helppo tilata tuotteita toiseltakin puolelta maailmaa. Tiedän kyllä, että ulkomailta ostamalla teen hallaa oman maan tuotannolle ja jos vastaava tuote löytyykin Suomesta suurin piirtein samaan hintaan niin suosin kyllä kotimaata, mutta tosisasia on että Suomesta ei välttämättä edes saa samoja tuotteita kuin muualla on myynnissä ja tämän takia globlisaatiosta on myös hyötyä.

Tähän loppuu oppimispäiväkirjamme Johtamisen perusteista. Kiitokset kaikille lukijoillemme. Toivottavasti teillä oli yhtä hauskaa lukiessanne tätä blogia kuin meillä oli sitä tehdessä.